Raija Pitkänen 12.11.2017
Mitä kuuluu Suomi-Kerhon talouteen
Muutama jäsen on huomauttanut, että sääntöjen mukaan jäsenellä on oikeus saada tietoja yhdistyksen varallisuudesta ja taloudesta. Pitää paikkansa. Yleensä tietoja on tarjoiltu vuosikokouksissa, mutta käyhän se nykyään näinkin.
Vuoden 2016 tilinpäätöksessä ilmoitetut rahavarat (49 900 euroa, johon sisältyy määrättyyn tarkoitukseen saatu testamenttilahjoitus) ovat hieman huvenneet, nyt olemme käyttäneet tuosta säästöstä viidenneksen elikkä olemme syöneet enemmän kuin tienanneet. Selityksiä löytyy, kuten se, että olemme maksaneet kahden vuoden vastike- ja vuokramaksut (viime vuonna jäivät maksamatta), vuoden 2014 remontin jäljiltä jouduimme maalaamaan koko valokuilun, 40-vuotisjuhlat verottivat kassaa, on ostettu ylimääräisiä palveluja.
Muu varallisuus, tarkoittaa kiinteistöä ja kalustoa, on pysynyt tietysti samana kuin tilikauden alussa.
Kirjanpito kunnossa
Taloudenhoidossa kirjanpito on saatu ajantasaiseksi. Vuoden 2017 alussahan tilanne oli katastrofaalinen; paikallisen tilitoimiston kirjanpitoa eikä siis tilinpäätöstä voitu hyväksyä ja jouduimme itse tekemään uudestaan koko vuoden kirjanpidon. Siitä ei olisi selvitty, ellei Paavo Pate Pellikka, yhdistyksen jäsen ja tiliasiain tuntija, olisi suostunut sitä tekemään lähes talkootyönä, teknisenä apuna Heli Kytömaa ja allekirjoittanut. Pate on hoitanut kirjanpidon myös tänä vuonna ja nyt se on siis ajan tasalla.
Viime yleiskokouksessa oli puhetta kirjanpidon muodosta. Talouden varsinainen kirjanpito tapahtuu kaikkialla samalla tavalla: tulot ja menot kirjataan erikseen tositteiden mukaan ja niiden erotuksesta nähdään yhteisön (tässä yhdistyksen) taloudellinen tilanne eli ”mitä jää viivan alle” Se, miten tämä tieto ryhmitellään tilinpäätökseen eli tuloslaskelmaan ja taseeseen, vaihtelee maittain. Espanjan ja Suomen tilinpäätöksen muodot eroavat vain vähän toisistaan. Merkittävin ero on siinä, että me ilmoitamme jäsenmaksutuotot tuloslaskelman varainhankinnassa, Espanjassa ne on sijoitettu tuottoihin. Tilinpäätöksen muoto (siis tämä ryhmittely) ei muuta peruskirjanpidosta saatuja lukuja miksikään, ne pysyvät tietenkin samoina.
Nyt kirjanpitomme tehdään ohjelmalla, josta tilinpäätös tulee suomalaisessa muodossa. Tilinpäätöksen muuntaminen Espanjassa vaadittuun muotoon (lukujen uudelleenryhmittelyyn) on tietysti mahdollista ja siinä voimme käyttää paikallista tilitoimistoa. Aiempi oli Teneriffalla ja se oli vähän hankalaa. Tilinpäätöstä ei toimiteta verottajalle, vaan sen pohjalta tehdään veroilmoitus tulo- ja varallisuusverotusta varten (näin tehtiin vuoden 2016 osalta).
Igic- eli arvonlisävero (alv)
Espanjassa on hiljattain uusittu laki arvonlisäverosta. Yhdistyksemme on oma-aloitteisesti ilmoittautunut igic- eli alv-velvolliseksi keittiö- ja baarimyynneistä. Tietämäni mukaan vastaavanlaiset ”osa-aikaiset” yhdistykset eivät näin ole menetelleet. Tilintarkastajamme huomautti osuvasti, että Espanjassa on vähintään 100 000 eläkeläiskerhoa, joiden veronkantoa ja -maksuja ei verohallinto pysty eikä sen kannata valvoa mitenkään eikä niiltä varmaankaan edellytetä alv-veroja. Me olemme tällainen kerho, emme ole kiinnostava verokohde.
Tätä mieltä on nyt esityksestäni myös yhdistyksen hallitus. Tein verottajalle lausuntopyynnön asiasta tarkoituksena saada poistetuksi verovelvoite. Keskeisinä perusteluina on, ettei toimintamme ole elinkeinon harjoittamista, se ei tapahdu liiketoiminnan muodossa, ei ansiotarkoituksessa, se ei ole ulospäin suuntautuvaa (myyntiä vain jäsenille ja heidän ystävilleen) eikä toiminnassa ole yrittäjäriskiä eikä kukaan yhdistyksessä saa henkilökohtaista hyötyä, toimintaa on vain osan vuotta ja se tapahtuu talkootyönä.
Vielä emme ole saaneet vastausta verottajalta.
Onhan tämä nykyinen tilanne eli verotukseen joutuminen aivan kohtuuton. Ajatelkaa nyt, että me eläkeläiset tulemme tänne nauttimaan kesästä, keittelemme toisillemme sapuskaa ja kahvia yksityisessä huoneistossa, teemme kaiken tämän talkoilla ja päälle päätteeksi joudumme maksamaan tästä veron! Ja vielä lisäksi kustantamaan lisää byrokratiaa (tekemään alv- ja veroilmoitukset ja hankkimaan mahdollisesti paikallisen tilitoimiston palveluja) ja tekemään lisää talkootyötä ja syömään ja juomaan lisää! Suomessa eläkeläisten harrastelijakerhot eivät ole verovelvollisia. Kun EU on säätänyt kaikkia jäsenmaita koskevat alv:n periaatteet, pitäisi kohtelu olla samanlaista, eikö vain?
Suomi-Kerho on maksanut alv-veroa viime syksystä lähtien. Yleinen alv-verokanta on 7 %, ja se on pääsääntö, joitakin poikkeuksia on kuten vahvoissa juomissa 13 % niitä ostaessamme, eräissä tuotteissa vero on alle 7 %. Myymiimme ruoka- ja juoma-annoksiin sisältyy aina 7% veroa. Tilityksessä verottajalle voimme vähentää ostamiimme ruoka-aineisiin, juomiin, sähköön, veteen ym. sisältyvät alv:t. Veronkanto tapahtuu neljännesvuosittain.
Jotain tarttis tehdä
Yhdistyksen verokohtelu on siis olennaisesti muuttunut takavuosista. Se on myös ratkaisevalla tavalla lisännyt talousasioiden työmäärää ja vastuita. Yhdistyksemme talousajattelu ja käytännön toiminta on pidetty entisellään. Se vaatisi perusteellisen uudelleenarvioinnin ja -järjestämisen. Kun olen ollut talousvastuussa vasta kevätkauden ja aivan yksin, eivät rahkeeni tämän valtavan työmäärän lisäksi ole siihen riittäneet. Sellainen olisi kuitenkin pikimmiten tehtävä. Siihen voi avittaa muun muassa keittiötoiminnan mahdollinen uudelleenjärjestely.
Alussa mainitsin menoja, jotka on katettu säästöillä. Mutta olemme saaneet myös merkittävän uudistuksen ilmaiseksi. Kyse on näistä verkkosivuista. Ulkopuolelta ostettuna työ olisi maksanut 2500-3000 euroa eli saman summan, jonka olemme maksaneet lakimiehelle (mielestäni turhaan sillä palvelut eivät ole vastanneet tarkoitusta).
Raija Pitkänen
taloudenhoitaja