Kerhon kesätapaaminen Virossa 9.-12.8.2017
Perinteitä noudattaen toteutettiin elokuussa Suomi-Kerhon jäsenille tarkoitettu kesätapaaminen. Useimmitenhan kesätapahtuma on ollut eri puolella Suomea. Keväällä päätettiin kuitenkin valita kohteeksi Narvan kaupunki Itä-Viron maakunnassa. Tallinna, Pärnu, Haapsalu ja jopa Saarenmaa ovat suomalaisille tutumpia lomailukohteita kuin Venäjän rajan tuntumassa sijaitseva Narva. Parin vuoden takainen onnistunut matka Viron Viljandiin omalta osaltaan varmasti kasvattikin osanottajien määrää. Matkalle osallistui 34 kerholaista. Matkan vetäjänä toimi Rainer Kaskela. Matkan järjestäjä oli Jalo Loma / Oy Jalo Ab, oppaina Jaanika Kullerkupp, Anne-Ruth Laine ja Rainer Veges.
Esko Puuskan kainalossa oppaamme Jaanika Kullerkupp ja Anne-Ruth Laine
Rakveren linnan rauniot
Matkaan lähdettiin Tallink Star laivalla Tallinnaan, josta matka jatkui bussilla kohti Narvaa aurinkoisissa ja iloisissa tunnelmissa. Kerholaisten lisäksi kesä oli saapunut Viroon. Matkalla poikettiin Rakveren kaupungissa sekä Kohtlan kaivosmuseossa, jossa louhittiin aikoinaan palavaa kiveä (palava kivi eli öljyliuske on fossiilista polttoainetta kivihiilen tapaan) vuoden 2001 alkuun saakka. Osa kaivoksesta tehtiin museoksi kertomaan jälkipolville palavan kiven historiaa. Kaikki emme rohjenneet kaivoksen uumeniin mennä, mutta infoa sai onneksi maan pinnallakin. Tukikohtamme ja majoituspaikkamme oli Narva-Joensuussa SPA-hotelli Meresuu.
Timo ja Marja-Liisa Markoff valmiina tutustumaan kaivoksen uumeniin
Kaivoksen henkilöjuna on todella matala
Louhittua
palavaa kiveä kaivosvaunussa
Seuraavana päivänä bussi alle ja tutustumaan Narvan kaupunkiin ja nähtävyyksiin lähialueilla. Nähtiin mm. Kreenholmin tehdasaluetta, tutustuttiin Hermannin keskiaikaiseen linnoitukseen ja Toila Orun kauniseen puistoon. Sillamäen teollisuuskaupungissa saatiin hyvä kuva Stalinin aikaisesta rakennustyylistä, joka oli niin senaikaista venäläistä kuin venäläistä voi olla. Onhan niitä nähneet muuallakin niin Virossa kuin Venäjällä matkailleet, mutta jälleen hätkähdyttivät rumuudellaan, vaikka osa oli kunnostettu siisteiksi, ainakin julkisivultaan. Illallista nautittiin Suomenlahden hiekkarannan tutumassa sijaitsevassa Ravintola Meretaressa. Ihailtiin ruokailun jälkeen auringonlaskua sekä terassilla että paluumatkalla hotelliin unten maille.
Narvajoen rannalla, taustalla Hermannin linna ja silta Venäjän puolelle
Perjantaipäivä oli varattu omaehtoiselle toiminnalle. Itse kullakin oli mahdollisuus toteuttaa mielitekojaan. Mahdollisuuksia erilaisiin toimintoihin oli. Kylpylässä oli maksuttomia ja maksullisia palveluita. Luonto kutsui ulkoilemaan ja meri uimaan. Narvan kaupunki ostosmahdollisuuksineen oli lyhyen bussi- tai taksimatkan päässä. Jokaiselle oli tarjolla erilaista tekemistä halusta tai kiinnostuksesta riippuen. Lounaan jälkeen oli tilaisuus levähtää ennen iltaohjelmaa. Halukkaat vietiin katsomaan vuoden 1711 Narvan taistelun muistoesitystä. Esitys oli Narvan vanhan kaupunginosan linnan muurin kupeessa olevassa kuivuneessa vallihaudassa. Taistelun voittivat tietenkin venäläiset. Edellisen sodan vuonna 1704 voitti Ruotsi.
Kaikki päättyy aikanaan. Lauantaina alkoi kertyä ukkospilviä taivaalle. Aamiaisen jälkeen lähdettiin paluumatkalle Tallinnan kautta kohti Helsinkiä.
Matkalla pysähdyimme tutustumaan Kuremäen Pühtitsän nunnaluostariin. Kaunis oli kirkko. Hyvin hienosti hoidettu alue puutarhoineen ja oheisrakennuksineen. Alueella puuhasteli nunnia erilaisissa tehtävissä. Perinteisten kirkossa myynnissä olevien tavaroiden lisäksi sai erään talon ikkunan kautta ostaa nunnien tekemää vaaleaa vuokaleipää, kotikaljaa ja kahvia.
Luostarin alueella oli myös lähde, josta halukkaat saivat hakea omaan pulloonsa pyhää vettä. Lähdevesi on aina hyvää ja ehkä sijainti luostarin alueella teki siitä pyhää. Uskon asia sekin. Veden nauttimisen vaikutuksista en tiedä. En kokeillut, enkä ole kuullut muusta kuin onnistuneesta janon sammuttamisesta. Lähdeveden vaikutuksista lienee jotain legendaa, koska nunnaluostarin ja läheisen hautuumaan luona sijaitseva kioski myi tyhjiä erikokoisia muovipulloja veden hakemista varten. Omakohtainen kokemus; minulle tarjottiin erikokoisia tyhjiä pulloja ennen kuin myyjä ymmärsi minun haluavan kylmän vichyn.
Kuremäen nunnaluostarin kirkko
Matkalla Tallinnaan söimme lounasta ihastuttavassa Avinurme Puiduaitassa. Käsityömyymälä alakerrassa ja yläkerrassa ravintola, jossa nautimme Peipsijärven kuhaa ja talkkunajälkiruokaa. Ravintolan lounaskattaus oli silmiä hivelevän kaunis. Ruoka oli todella maittavaa. Talkkunasta monille tuli lapsuus mieleen. Talkkuna ei enää ole Suomessa kovin tavanomaista, mutta jopa Peipsjärven kuhaa on silloin tällöin myynnissä ainakin pääkaupunkiseudulla. Ehkä talkkunaakin, jos keksii kauppojen hyllyistä hakea.
Vielä yhteiskuva koko porukasta ennen Puiduaitan lounaspöydän ääreen pääsyä
Maittavan lounaan jälkeen matka jatkui kohti yhä synkempiä ukkospilviä ja Tallinnaa. Nettisäätiedotukset olivat ahkerasti käytössä, olihan ennakoitu ankaraa myräkkää Baltiaan, merelle ja Suomeen. Viimetipan hankinnat ostoskeskus Sikupillissä ja jäähyväiset oppaalle. Tallinnan satamassa sitten puhkesi ukonilma salamoineen ja sateineen. Merellä puolestaan oli rauhallista ja Suomessa ukkosmyrsky oli siirtynyt Helsingistä idän suuntaan ennen rantautumista.
Lopuksi. Suomi-Kerhon kesälomamatka Viroon oli onnistunut. Narva lomakohteena oli hyvä valinta. Laiva, Tallink Star oli hieno, mutta tällaiselle marja meikäläiselle vähän liiankin suuri ja sokkeloinen. Ihmisiä oli valtavasti, ruuhkiksi asti varsinkin satamissa. Hotelli palveluineen oli hyvä ja sijaitsi hienolla paikalla. Nälkä ei päässyt tulemaan missään vaiheessa. Ruoka oli maittavaa ja sitä oli paljon. Kiitos Anne-Ruth Jalolle ja Rainer Vegesille matkajärjestelyistä. Jaanika Kullerkupp oli loistava opas. Häneltä saimme perehdytyksen Viron ja Itä-Viron historiaan sekä ammattitaitoisen opastuksen päivien aikana. Omapäinen bussinkuljettajamme Jyri Piljamets kuskasi meidät aina perille, vaikka välillä mutkien kautta. Matkan johtaja Rainer Kaskela hoiti asiat niin, että kaikki sujui ennen matkaa ja sen aikana. Matkalle osallistui todella mukava joukko kesällä Suomessa lomailevia laspalmalaisia. Hauskaa oli matkustella kanssanne.
Mukavaa alkavaa syksyä ja talvea!
Marja Puuska
Teksti: Marja Puuska
Kuvat: Hannu Hyppönen