Suomi-Kerho   Club Finlandia

Sen virheen Esko tosin teki, että toi koskenkorvatkin mukanaan Suomesta kunnes Mäkinesteen Saara kertoi, että sitäkin tavaraa saa paljon halvemmalla saarelta. ”Turhaan sitä Suomesta raahaat”!

​

Aloittaessaan vakitalviasumisen saarella Eskon vaimo Marja valittiin heti kerhon puheenjohtajaksi ja Esko alkoi ns. ”kauppaneuvokseksi” eli tavaranhakijaksi keittiölle kauppahallista ynnä muualta tarvittavista paikoista. Siihen aikaan tavaranhakijoilla oli vielä apunaan ns. käännöslistat eli kielitaitokaan ei ollut välttämätön mutta aikojen kuluessa kielitaitoakin tarttui ja eipä taida niitä listojakaan olla enää olemassa. Neljä vuotta Esko kulki ”ruokakärryjen” kanssa ja siitä hyvästä hän sai ”kauppiasneuvoksen” arvon ja sen mukanaan tuodut kunniakirjan ja ”kultaiset” käädyt! Esko on muuten ainoa ”kauppiasneuvoksen” arvonimen saanut kerholainen.

 

Muita vapaaehtoishommia on pitkä lista. Esko on työskennellyt keittiöllä mitä erinäisimmissä hommissa, hän on päävastuussa edelleenkin joka syksyisestä eväs- ja kilpailuretkestä. Siinä hänellä on apunaan tosi toimiva 20 hengen hyvä jengi (Eskon sanoja lainatakseni).

 

Viihdetoimikunnassa Esko on toiminut todella aktiivisesti, hän on juontanut mitä moninaisimpia kerhon juhlia jäsenten syntymäpäiviin. Lista on pitkä. Aikaisemmin kerholla toimi myös näytelmäkerho, missä Esko toimi aktiivisesti. Ohjelmalistalla oli mm. ikimuistettavat esitykset ”Kalle Tappinen” ja ”Meksikon pikajuna”, pari mainitakseni.

 

Esko on istunut myös kerhon hallituksessa yhden kaksivuotiskauden.

​

Eskon harrastuslista on myös melkoinen eli tässä taitaa olla miehen vireyden ja positiivisuuden salaisuus. Kenellekään ei liene yllätys, että Esko on harrastanut urheilua lapsesta ja nuoresta pitäen. Vuonna 1961 hänet valittiin Ruotsinpyhtään kunnan parhaaksi urheilijaksi. Vuodesta 1967 lähtien hän on pelannut biljardia. Muita harrastuksia on ollut ja on kortinpeluu, bridge, tennis, golf ja ravit. Ravihevosiakin on omistettu kimpassa kaksi kappaletta. Kortinpeluu porukassa ja bridge ovat vielä kuvioissa vahvasti mukana. Lisäksi Esko laulaa kerhon kuorossa ja karaokeilloissa. Karaoken voitto on muistaakseni tullut pari kertaa. Ja arvatkaa mitä, Esko unohti kertoa, että hän harrastaa saunomista sillä sitä hän tosiaan harrastaa myös aktiivisesti kerholla!

​

Ja nyt sokerina pohjalla päästään asiaan eli Eskon intohimoon, mikä on kerhon tietokilpailut. Tietokilpailut ovat alkaneet vuonna noin 2007-2008 ja aluksi ne visailtiin joukkuepeleinä, mistä Puuskan pariskunnan ja Saara Eskelisen ja Niilo Ijaksen neljän hengen porukka voitti peräti kuusi kertaa peräkkäin kultaisen pöllön. Nämä pelit lopetettiin noin 2014-2015 ja annettiin muillekin mahdollisuus eli nyt ne jatkuvat hieman viihteellisemmässä muodossa. Osallistujamäärät ovat kasvaneetkin viime aikoina suuresti eli välillä on porukkaa ollut jopa 50 henkeä taistelemassa voitoista. Esko on myös pitänyt näitä kisoja aina vuorollaan eli laatinut kinkkisiä kysymyksiä osallistujille.

 

Viime vuonna Esko voitti koko kisan mutta tänä syksynä hän on antanut hieman etumatkaa uusille kasvoille niin biljardissa kuin tietokilpailussakin joskin vuoden viimeisessä tietokisassa hän pääsi taas vauhtiin ja tavoitellumman voiton syrjään kiinni eli aika näyttää, miten tahti jatkuu!

Mistä siis voittojen salaisuus ja mistä hän tietonsa ammentaa? Ensinnäkin Eskolla on erittäin hyvä numeromuisti ja laskupää. Numeromuistia tarvitaan varsinkin erinäisissä vuosiluvuissa. Ykkös-suosikki on ilman muuta urheilu ja hyvänä kakkosena tulee historia. Inhokkeja ovat nykymusiikki, kuninkaalliset, erilaiset uudemmat fobiat eli näitä kehiin jos haluaa katkaista Eskon voittoputken. Tämä siis pienenä vihjeenä.

​

Esko lukee paljon, hänelle tulee mm. Tieteen Kuvalehti Historia, Suomen Kuvalehti sekä Olé-lehti. Lisäksi, jos kaikki eivät vielä tiedä, Esko on ”huippuhullu” penkkiurheilija. Hänellä on käytössään kaikki tiedossa olevat paikalliset, suomalaiset ja kansainväliset urheilukanavat. Suomen ravit hän seuraa myös. Muuten tätä haastatteluakin piti sovitella sen mukaan, tuleeko urheilua vai ei mutta hyvinhän se saatiin sovittua. Niin ja pakon edessä on Eskonkin pakko opetella tietokoneen käyttöä, muuten ajaa nuoremmat ohi. Taitaa siinä joskus Marjakin joutua koville kun pitää erinäisiä tietovisailukysymyksiä Eskolta kysellä.

 

Kotoisin Esko on Ruotsinpyhtäältä, mikä on nykyisin osa Loviisan kaupunkia. Taitaa olla yksi niistä harvoista Suomen kaupungeista, missä tämän jutun tekijä ei ole koskaan käynyt! No vielä ehtii! Esko on kahdeksanlapsisen sisarussarjan toiseksi nuorin. Oppikouluunkin olisi tie auennut mutta Esko sanoi isällensä, ettei hän mihinkään oppikouluun lähde vaan hän menee töihin! Eskolla on mm. liha-alan koulutus ja hän on lähtenyt vuonna 1956 kaupalliselle alalle toimien ensin tsupparina ja siitä hommat ovat jatkuneet aina ay-liikkeen toimitsijaksi ja Ekan järjestöpäälliköksi. Sieltä lähdettyään hän perusti rakennusalan yrityksen vuonna 1995 ja työllisti 35-40 henkeä eli ei mikään pikkufirma. Naimisissa hän on ollut saman naisen eli Marjansa kanssa 55 vuotta. Heillä on kaksi poikaa, kuusi lastenlasta ja yksi lapsenlapsenlapsi. Marjasta saisi toisen yhä pitkän jutun, mainitaan tässä nyt vain hänen todella taitava puheenjohtajakykynsä, minkä Suomi-Kerhon osallistujat ovat saaneet omin korvin kuulla kerhon yleiskokouksissa!